Hei kaikille, taas pitkästä aikaa. Syksy ja syksyn pimeys ovat saapuneet ja sadekelejäkin on ollut. Mutta motivaanioni on silti korkealla. Olen vasta viimeviikkoina ruvennut tykkäämään Jekusta ihan oikeasti ja välittämään siitä, se on mulle kaikki. Luulen tämän johtuvan itsestäni, olen kehittynyt ratsastajana ihan hirveästi, vaikka itse sanonkin. Jekku on ollut mulla kohta vuoden, nyt alan saamaan siitä oikeasti irti ja sen osaavuus pääsee oikeuksiinsa, olen enemmän kuin ylpeä.
Mitään kovin erikoista ei olla tehty. Hyppäämiseen ollaan löydetty hyvä rytmi ja voimaa on tullut lisää (lumista talvea ja umpihankea odotellessa..). Sileellä ahaa-elämyksiä syntyy joka kerta ja kaikki on kivaa ja helppoa. Vielä muutamat kisat on tulossa, niistä voisin tehdä vaikka erilliset postaukset. Käytiin muutama viikko, tai kuukausi, en tiedä, sitten kuvailemassa ja nämä kuvat ovat siltä reissulta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti